Jos olet käynyt Wazuka, Kioton prefektuurissa, olet todennäköisesti kuullut Viidennen sukupolven teenviljelijä, Noriyasu Uejima, joka toimii Sourokuen (爽 緑園), Uejima-teetila. Uejima-perhe hoitaa myös Wazuka-cha-kahvila, joka on viihtyisä paikka, joka on täynnä ehkä kaikkein monipuolisinta valikoimaa Wazuka-teetä, mitä voi koskaan löytää. Ensimmäisen kerran, kun kuulin Uejima-sanista, sattui olemaan ulkona Wazukan teetiloilla auttamassa teekenttien kesää. Uejima-san oli näkymät joihinkin lähellä oleviin teekenttiin, ja wazukalaiset kertoivat minulle,  

"Voi, muuten, Moé-chan, tuo mies siellä on melko teetä viljelijä täällä!"

Tuolloin en ymmärtänyt oikein, mistä he puhuivat. Mutta muistan silti nähneeni Uejima-sanin ja tunteneen hänen läsnäolonsa. Vaikka en tuntenut häntä, tunsin, että muut Wazukan teenviljelijät kunnioittivat häntä. Tämän haastattelun avulla sain oppia lisää Uejima-sanin intohimosta teetä kohtaan, hänen huolenpidostaan ​​Wazukasta ja ahkeruudesta, jotka kaikki auttavat häntä olemaan niin tärkeä hahmo Wazukan suorassa tuottajalta -maailmassa. Lisäksi olin iloinen saadessani kokea hänen hyvän huumorintajunsa sekä hänen Wazuka-aksenttinsa ja puheen tapansa. Toivon, että nautit oppimisesta hänestä ja että se saa sinut arvostamaan häntä oishi (hyvää) teetä vielä enemmän!

Sitoutuminen teen polulle:  Uejima-sanin ensimmäinen suoliston tunne tulla teenviljelijäksi

Uejima-san on ollut teetä polulla 22-vuotiaasta asti. Jopa hyvin nuoresta iästä lähtien hänellä oli kuitenkin sisäinen tunne, että hän halusi tulla teen viljelijäksi. Tässä on hänen humoristinen tarinansa teenviljelijästä! 

Uejima-san:  Oli lukiossa aika noin 14-vuotiaana, jolloin isäni joutui sairaalaan noin 3-4 kuukaudeksi maksansa takia. Joten nuorempi veljeni ja minä tunsimme, että koska isämme oli sairaalassa ja perheemme ei voinut korjata teelehtiä, meidän oli tehtävä jotain! Mutta emme voineet tehdä paljon edes äitimme avulla. Naapurimaiden teekasvattajat auttoivat meitä. Mutta tietysti heidän apunsa tuli sen jälkeen, kun heidän oma teetilansa oli korjattu (tiedätkö, kaikki asettivat etusijalle oman tilansa), joten teetilamme pääsi eteen ja taakse ... Ja minä ja veljeni emme vain voineet hyväksyä tätä tilannetta! 

No, joten tämä on eräänlainen hauska tarina nyt, mutta teimme niin kutsutun tämän daihachiguruma (Japanilainen: 大 八 車).  Luulen, että voit sanoa, että se on kuin perinteinen kottikärryt. Laitimme veljeni kanssa kaksi paria käsisaksia kottikärryyn, joita aiomme käyttää teelehtien keräämiseen, innostuimme ja sanoimme: 

"Okei! Mennään teonkorjuu !! ”

Mutta kun menimme teetilalle jalkaisin tällä kottikärrellä, näimme nämä kammottavat mustat varikset. He alkoivat röyhkeä ”kraa, kraa” meitä kohti. Ja olimme vielä melko nuoria, ja nämä varikset todella pelottivat meitä. Joten lopulta emme korjanneet teelehtiä [nauru]. Mutta muistan vain tämän voimakkaan tunteen halusta suojella teetilaa. Tunne haluavan tehdä jotain, koska isämme ei voinut olla pellolla.  

Kuva: Peter Lloyd.

Uejima-sanin isä päätyi ulos yhdeksi teekaudeksi. Vaikka veljensä kanssa kottikärrytapahtuma ei onnistunut, otti Uejima-san 15-vuotiaana tämän tapahtuman jälkeen ensimmäisen askeleen sitoutuessaan teiden polulle päättämällä osallistua 4-vuotiseen maatalouslukioon, joka on erikoistunut teetä. Hänen mielestään tee oli hauskaa ja mielenkiintoista. Ja hän tiesi haluavansa suojella perheen teetilaa edeltävien sukupolvien kovan työn takia - he olivat laajentaneet perheen teekenttiä ja hän tiesi haluavansa seurata heidän polkua.

Räätälöidyn teen valmistamisen ilo

Showa-jakso 52 (huhtikuu 1977):  Uejima-san tuli teeliiketoiminnan maailmaan 22-vuotiaana auttaessaan perheensä teetilalla. Hän ei ollut vielä ottanut yritystä haltuunsa, mutta hän kertoi minulle, kuinka hän alkoi myydä teetä suoraan asiakkaille. 

Uejima-san:  Vaikka sanon olevani perheessämme viidennen sukupolven teenviljelijä, aina 5. sukupolveen saakka (eli isäni), kaikki toivat teensä vain huutokauppoihin tai markkinoille. Teetä myytiin vain tukkukaupalla. Joten kun olen sitoutunut teiden polulle, aloin kyseenalaistaa, 

"Miksi emme voi myydä suoraan asiakkaillemme?" 

Ajattelin, ei todellakaan ole niin hauskaa vain tuoda teetä maatalousosuuskunnalle ja saada teemme myymään heitä. Joten silloin minulla ei vielä ollut paljon valtaa teetä koskevassa työssä. Mutta kysyin isältäni, voisinko ottaa teetä, jotta voisin yrittää myydä itse, laittamalla teen pieniin pusseihin ja yrittäen myydä sitä. Ja isäni käski minun tehdä niin kuin halusin.  Joten annoin ensimmäisen laukauksen yrittäessäni myydä omaa teetäni joissakin niissä, joita tänään kutsuisit kirpputoreiksi. Menisin Gangoji-temppeli Narassa, se oli ehkä ensimmäinen yritykseni. Mutta aluksi en voinut myydä teetä ...

Minun on sanottava, pidin vain todella teestä. Ja siksi päätin seurata esi-isiäni, isäni jalanjälkiä. Ja myös, Halusin auttaa isääni ulos. Tuohon aikaan tuntui siitä voimakkaasti. Ja tietysti se ei ollut kaikki helppoa. Kuten silloin, kun yritin myydä itse pieniä teepusseja, se ei ollut kaikki loistava. Mutta kun tämä yksi teetä ostanut nainen kertoi minulle, että se oli hyvää teetä, siitä tuli pelastajani. Ja sitten teedialogit alkoivat. Kysyin, millaista teetä asiakkaat halusivat juoda, ja he alkoivat kertoa minulle. Silloin tajusin, että myymällä omaa teetäni kuulin asiakkaiden äänet ja voisin valmistaa teetä, josta he nauttivat, mistä löysin iloa. 

Uejima-san valmistaa teetä aina pitäen asiakkaansa mielessä, kun hänellä on jo varhaisia ​​kokemuksia teekeskusteluistaan ​​asiakkaiden kanssa ja myynneistä suoraan asiakkaille. Hän nauttii räätälöityjen teiden valmistamisesta, torjunta-aineista ja kemikaaleista valmistetun teen valmistamisesta Japanissa helposti saatavilla olevilla resursseilla ja ympäristöystävällisellä teellä. Kun kysyin Uejima-sanilta, mitkä olivat hänen näkemyksensä teekasvatuksensa ja liiketoimintansa tulevaisuudesta, hän ilmoitti minulle, että yksi hänen tavoitteistaan ​​on pystyä toimittamaan kaikki teensä suoraan teetä pyytävien ihmisten käsiin. . Hän ei arvosta mitään muuta kuin pystyvänsä tekemään teetä, jota ihmiset pyytävät!

Ahkeruus teeviljelijänä

Moé:  Joten ominaisuus, jonka tunnen työetiikastasi, Uejima-san on ahkeruus. Kuulostaa siltä, ​​että sinä ja isäsi olisit työskennellyt lukemattomia tunteja; kenties, liikaa toisinaan, teeteollisuudessa. Oliko aikaa, jolloin sairastuit tai palasit työstäsi? 

Uejima-san: No, en ole koskaan loukannut kehoni tai sairastunut teekasvatuksesta. Oli kuitenkin kerran, kun sain mahahaavan. Minulla oli todella kolme reikää vatsassani ...  

Se oli 30-luvun alussa, luulen. Saatat olla yllättynyt kuullessasi tämän, mutta tiedätkö rautatiet? Ja siellä on rautatien ylityksiä, eikö? Kiskojen alla on näitä lohkoja, mutta tein aikaisemmin työtä, joka korvasi nämä lohkot alla. Tämä ei ollut koko vuoden työ. Lämpiminä vuodenaikoina ei ollut paljon työtä. Mutta marraskuusta maaliskuuhun kysyntä oli suuri. Joten mitä työ merkitsee, on ... sen jälkeen kun viimeinen juna kulki kyseisenä päivänä, ne meistä, jotka tekivät tämän työn, menivät: "Okei, päästään siihen!" ja poistaisimme kaikki piikit rautateiltä, ​​poistaisimme kiskot ja lohkot alapuolelta. Sitten vaihdoimme lohkot, laitimme telat päälle ja ajoimme piikit takaisin sisään. Se oli osa-aikatyötyöni noin 10 vuoden ajan.

Joten miksi tein sellaista työtä? Ehkä voisit sanoa, että se johtuu isästään. Jotta teenviljelijä selviytyisi Wazukasta, tarvittiin lisää teekenttiä. Se oli perheemme keskeinen painopiste. Mutta koska olimme suuremman teenviljelijöiden sukupolven (eli noin 20 sukupolven taakse) haaratalo, meillä ei ollut paljon maata aloitettavaksi. Jotta voisimme tehdä enemmän teetä, tarvitsimme lisää teekenttiä, ja ainoa tapa tehdä se oli ostaa tai vuokrata lisää maata. Joten voidaksemme päästä eteenpäin, meidän oli tehtävä jotain erilaista kuin muut. Se oli isäni tavanomainen sanonta. 

Isäni teki saman, kun olin lukiossa. Hän työskenteli teekentillä keskellä päivää (toisin kuin aloitti aamulla kuten muutkin teekasvattajat), söi illallista, käy kylvyssä ja valmistautui sitten lähtemään rautatielle. Hän saapui rautateille ennen klo 12. Sitten rautatie tehtiin noin klo 4-5, palaat kotiin noin klo 7–8, nuku ja keskipäivällä (12:XNUMX) heräät mennä teekentille, työskentele puoli päivää, toista ... se oli meidän sykli . Ja näin pystyimme ansaitsemaan elatuksen, säästämään rahaa ostamaan lisää teekenttiä. Se on sukuhistoriaamme. Ja kun rautatie oli suhteellisen lähellä, minulla oli mahdollisuus palata kotiin. Mutta hyvin kiireisenä aikana minulla oli töitä muualla Japanissa, kuten Shikoku, Takamatsu, Kochi, Tokushiman prefektuuri jne. ... Olin erittäin kiireinen tänä aikana matkustellessani eri paikkoihin, ja silloin sain kolme reikää vatsaani [nauru]. 

Itse asiassa se tapahtui työpaikalla. Eräänä yönä yötyössämme ajattelin,

"Vau, en todellakaan tunne hyvin." ja sitten romahti paikan päällä. Kun menin seuraavana päivänä paikalliseen sairaalaan ja sain röntgenkuvan, he lähettivät minut heti isompaan sairaalaan. Ja kun tulin sinne, sain selville, että minulla oli kolme reikää. Sinä viikolla pysyin suhteellisen hiljaisena ja levännyt. 

Ja yöradat olivat erittäin kylmiä, tiedät; alle 0 astetta Celsius, varsinkin talvien aikana. Kun kaikki nukkuivat, teimme töitä ja uskoimme, että pääsimme eteenpäin vähitellen. Näin isäni ajatteli. Ehkä oli helpompi tie eteenpäin, mutta olemme kömpelö, joten se oli strategiamme [nauru]. Joten pidin kiinni siitä ja se oli 30-luvun työpäivieni rutiini. Ja kyllä, ihmiset nauroivat minusta ja kiusasivat minua. He sanoivat, että hänellä on vaimo, mutta hän ei ole koskaan kotona yöllä ...nauru].

Mutta nuo kovan työn päivät ovat vienyt minut sinne, missä olen nyt. Minulla on arvostettu läsnä teeteollisuus. Ja: "Minä olen ainoa * herra. Täydellinen ”[nauru].  Ehkä ylpeilen liikaa ... Mutta tiedät, kuulen, että länsimaalaisille on normaalia kerskailla, he kutsuvat sitä "ylennykseksi" tai muuksi.

* Edellä olevan Mr. Perfect -kommentin tarkentamiseksi Uejima-san on ainoa voittaja, joka on koskaan saavuttanut täydellisen pistemäärän Kiotossa järjestetyssä yli 90-vuotiaiden teiden maistamisen kilpailussa!  

Alla todellisten numeroiden kanssa yVoit myös nähdä, kuinka Uejima-sanin perhe on laajentanut teekenttiään vuosien varrella. Nykyään teetiloista huolehtii kolme. Uejima-san työllistää yleensä kaksi ylimääräistä työntekijää auttamaan kiireisenä aikana, ja hänen vaimonsa auttaa myös sadonkorjuussa ruuhka-aikana. 

1. sukupolvi - 300 *tsubo 坪 (0.099 ha)

*Tsubo on kahden standardoidun tatamimaton alue Japanissa, yksikköä, jota käytetään edelleen yleisesti. 

2nd-sukupolvi - 0.25 ha

3. sukupolvi - 0.5 ha

Isän sukupolvi - 1.5 ha

• Uejima-sanin isä kävi läpi prosessin kaikon (kaataa metsää teekenttien luomiseksi), muutti riisipellot teekentiksi ja laajensi viljeltyä aluetta 1.5: een hehtaaria. 

Uejima -san - 4 ha

• Isänsä ponnisteluja jatkamalla Uejima-san omistaa nyt noin neljä ha teekenttiä, jotka eivät rajoitu vain Wazukaan, vaan ympäröiville alueille, joilla hän kasvattaa tiettyjä teetyyppejä: Kyotonabe (tencha, gyokuro), Kamo (kabusecha), Wazuka (kabusecha, sencha) ja Ide. 

Moé: Vain uteliaisuudesta, onko teetilalla aikaa, josta pidät eniten?

Uejima-san: Syyskuu Wazukassa on erittäin mukava aika. Aika ennen syksyn satokautta on, kun pidän todella teekentistä. Ehkä olet yllättynyt, luulet luultavasti ensimmäisen huuhtelukauden !?  Pidän myös tästä ajasta, mutta tämä on aika, jolloin olen tässä soturimoodissa, joten en voi todella saada tätä tunnelmaa arvostamaan teekenttiä. Koska päivittäin suunnittelen strategisesti, mitä on tehtävä seuraavaksi [nauru]. Joten älä ymmärrä minua väärin - luulen shincha kausi on mukava aika, mutta arvostan enemmän aikaa syyskuuhun.

Ruumiillistaminen "Cha no Ma" 

Kuva kirjoittanut Wazuka-cha Cafe Wazukassa, Japanissa. 

Moé:  Onko sinulla viimeisiä viestejä Yunomi asiakkaita, koska haluaisimme tehdä parhaamme yhdistääksemme teekasvattajat asiakkaihimme? 

Uejima-san:  Kiitos, aina juomastasi teestämme [pehmeä nauru]! Japanilainen tee on erittäin terveellistä, joten juo paljon ja pysy terveenä. Se on yksi asia, jonka haluaisin sanoa ... Ja Haluaisin myös, että he pitävät arvossa sitä, mitä kutsummecha-no-ma" (sisään Japanese: 茶 の 間).

Tämä voi olla vaikea ilmaisu, mutta se on prosessia, jolla valmistetaan, liotetaan, esitellään ja juo teetä. Meillä on tämä perinteinen ja muinainen sanonta, cha-no-ma Japanissa. On sana, ma japaniksi (間 ； avaruus). 

"ma”Kiehuvaa teetä.

"maViestinnän… 

So cha-no-ma on erityinen tapa kutsua vieraita taloonsa ja keittää teetä heidän edessään. Se on eräänlainen vieraanvaraisuus, joka luo rennon tilan vuorovaikutukselle, niin teemme sen Wazukassa. Joten haluaisin asiakkaita Yunomi tehdä tilaa cha-no-ma ja ruumiillistaa tämä cha-no-ma. Ja jakaa se perheen ja ystävien kanssa. 

Monet ulkomaalaiset ajattelevat, että tee on vain jotain, jota tarjoillaan vapaasti aterian jälkeen Japanissa (mikä voi olla totta joissakin ravintoloissa). Mutta japanilainen tee on paljon enemmän. Se on olennainen osa sitä, jota me kutsumme nimellä cha-no-ma. Tee keskeisenä tuotteena. Käytämme teetä luomaan tilaa viestinnälle ja aloittamaan sen. Joten haluaisin, että ihmisillä, jotka juovat teetäni, jotka juovat japanilaista teetä, olisi hyvä tapa olla ja elää teen kautta. 

Moé:  Arvostan sinua tuoda tämä esiin, koska sitä ei ole mainittu edellisissä teeviljelijöiden haastatteluissa. 

Uejima-san:  No, sana “cha”Käytetään paljon japanilaisessa päivittäisessä keskustelussa. Ei vain sisään cha-ei-äiti mutta… käytämme sitä päivittäisessä keskustelussamme,  muchakucha (無 茶 苦茶 - kohtuuton), ochame（お 茶 目 - ilkikurinen) ... Voit vain nähdä, kuinka paljon teetä on juurtunut jokapäiväiseen elämäämme Japanissa. No, jo pitkään yhteiskunta on rinnastanut menestyksen nopeammin tehtäviin asioihin, ja olemme unohtaneet, miten asioita voidaan hidastaa. Nauti yksinkertaisesta elämästä. Ihmisillä ei näytä olevan aikaa. Mutta jos voisin osoittaa, jos voisin kommunikoida, että on mahdollista, että joku saa vain vähän enemmän aikaa, tilaa ja huolta ... ja että tekemällä näin on mahdollista luoda hieman erilainen maailma. Sitä haluaisin välittää. Ota aikaa tehdä teetä teekannussa (kyusu(Japanese 須 japaniksi). Ja ihmisille, jotka nauttivat teetä hauduttamisesta itselleen, mutta myös muille. Loppujen lopuksi tee ei ole juotava, kun olet janoinen, tiedätkö?  

Kun olet janoinen, juot vettä. Tee, jota teemme, ei ole janon sammuttaminen, tiedät sen oikein [nauru]? Joka tapauksessa, yleensä sen jälkeen kun olen puhunut paljon tästä ja toisesta teestä, lopullisen sulkemisen tekemiseksi lopetan sanomalla: No, minkälaista teetä haluan asiakkaideni juovan? Joten teetäni lyö väite, kun olet janoinen, juot vettä.  Mutta teidän tekemäni tee on sitä, mitä juot, kun sydämesi janoaay [nauru]. 

Moé:  Fantastinen! Sinulla on kaikki alas, Uejima-san [nauru]. 

Ehkä Uejima-sanin teet ovat niitä, joita meidän kaikkien on rauhoitettava sydämemme jano näinä aikoina ... Toivon, että nautitte hänen kertomustapoistaan ​​ja hänen huumorintajustaan ​​yhtä paljon kuin minä. Haastattelumme aikana opin myös enemmän Wazuka-cha -kahvilan historiasta Uejima-sanista, joten toivon voivani sisällyttää osan näistä tiedoista tulevaan suuren teealueen Wazukaa koskevaan viestiimme. Ole hyvä, juo teetä ja vie aikaa ja tilaa nauttiaksesi koko teen jakamisprosessista!  

* Huom:  Kaikki tämän viestin valokuvat ovat Uejima Sourakuenista (Uejima Tea Farm), ellei toisin mainita. Jos haluat katsella Uejima-sanin teetä, voit käyttää niitä tätä.